Kaupunkielämään totuttelu mökkikesän jälkeen on turhauttavaa, kun ei tarvitse peseytyä järvessä, kantaa puita tupaan, ei lämmittää uuneja, hakea juomavettä laivarannasta, ei pyykätä käsin, soutaa katiskalle eikä kävellä postilaatikolle. Olen hyvä esimerkki siitä rappiotilasta, jossa urbaani ihminen joutuu elämään, jollei itse keksi korvikkeita hyötyliikunnalle. Pitäisi aina olla aktiivinen ja tarmokas. Mökillä tällainen hoituu huomaamatta päivän askareissa. Mutta mitäpä tässä valittamaan, kun on mukavuudet ja kaikki.
Ruoveden laivarantaan oli tänä kesänä lisätty mukavuuksia veneilijöille. Jo oli aikakin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti