Puupölyn tuoksu leijailee verstaan puolelta vastaan, kun puuseppä-artesaani Saara Heikkinen hioo työn alla olevaa keinuhevosta. Heikkisen paja pyörii Savitaipaleen vanhassa kunnantalossa jo yhdeksättä vuotta. Samoissa tiloissa työskentelee keraamikko Sari Kouki.
Heikkinen työskenteli aiemmin graafisella alalla ja asui Kuusankoskella. Oikeastaan juuri vanha kunnantalo houkut-teli hänet Savitaipaleen kirkonkylään. Ennen käsityöläisten tuloa vanhalla puutalolla on ollut tehtäviä joka läh-töön. Alkujaan pitäjäntupana palvellut talo oli kotiseutu-neuvos Pertti Jurvasen mukaan Savitaipaleen ensimmäinen virallinen rakennus.
–Siellä sai oikaista penkille pitkäkseen ja jatkaa sitten mat-kaa. Tuvassa pidettiin kokouksia ja järjestystä piti vahti-mestari, hän tietää. Pitäjäntupa oli alun perin huomattavasti nykyistä olomuotoaan pienempi. Esimerkiksi käsityökeskuk-sen siipi rakennettiin väliaikaiseksi kirkoksi, kun varsinainen kirkko paloi.




