Ruoveden seurakunta 450 vuotta: Pyynikkilän pappilan vaiheita

Alkujaan Ruolahtena tunnettua Pyynikkilää asuttivat vuosina 1547-61 pirkkalaiset erätalonpojat Erkinpoika Pyynikkä ja Paavali Matinpoika Pyynikkä. Tila autioitui myöhemmin, ja vuonna 1606 se siirtyi Ruoveden seurakunnan omistukseen kirkkoherran pappilaksi. Alkuperäinen rakennus paloi 1700-luvun alkupuolella ja jälleenrakennettua taloa korjailtiin usein, kunnes vuonna 1831 valmistui uusi loistelias pappilarakennus Engelin oppilaan, arkkitehti Granstedtin uusklassiseen tyyliin piirtämänä (alempi kuva).

Talo palveli pappilana 1960-luvun puoliväliin asti, jolloin seurakuntakeskus valmistui ja pappila alueineen huutokaupattiin. Sen osti Pekkalan kartanon isäntä Hans Aminoff. Hänen kuoltuaan pappila alueineen siirtyi Aminoff-Säätiölle 1968. Säätiö puolestaan luovutti sen valtiolle ehdolla, että Pyynikkilä entisöidään pappilamuseoksi.

Museo valmistui kolmen vuoden urakan jälkeen kesäksi 1976, mutta vain viikkoa ennen avajaisia rakennus tuhoutui arvoituksellisessa tulipalossa. Museovirasto luovutti alueen takaisin Aminoff-Säätiölle, ja niin paikalle alettiin rakentaa kesäteatteria. Pappilan renkituvasta saatiin samalla idyllinen kesänäyttelytila.

Aminoff-Säätiö lahjoitti Pyynikkilän virallisesti Ruoveden kunnalle vuonna 1983, mutta jo edellisenä kesänä siellä oli nähty ensimmäinen näytelmä: rehtori Oiva Hernesniemen "Pyynikkilän pihassa 1882".

Teksti on laatimastani Ruoveden kesäesitteestä 2002

Valitettavasti pappilasta entisöintivaiheessa otetut valokuvat tuhoutuivat edustuskelvottomiksi kulttuuritoimistossa edeltäjäni aikana tapahtuneen vesivahingon yhteydessä. Paikallinen taiteilija Olavi Heikkilä maalasi niiden perusteella pappilarakennuksen järven puolelta nähtynä. Väri ei ole valokuvassa enää ollut aivan alkuperäistä vastaava (ylempi kuva)

Ruoveden seurakunta 450 vuotta: Suomen kaunein alttaritaulu?

Ruoveden Sofia Magdalenan kirkon alttaritaulun maalasi vuonna 1876 saksalaissyntyinen Bernhard Reinhold (1824-1892). Taiteilija esiintyi suurelle yleisölle ensimmäisen kerran 1870. Reinhold asui vakituisesti Helsingissä 1869-74 ja maalasi muun ohella muotokuvia tunnetuista suomalaisista. Hän oli myös Albert Edelfeltin opettajia. Alttaritaulu "Kristuksen kirkastuminen" ostettiin Ruovedelle Pariisista 1877.

Pirkkalasta omaksi seurakunnaksi erotettu Ruoveden seurakunta viettää tänään 450-vuotisjuhlaansa. Edellinen kirkko vuodelta 1654 purettiin,  kun nykyinen kirkko valmistui. Se rakennettiin 1777-1778 rakennusmestari Matti Åkerblomin johdolla. Kirkon sisätila laudoitettiin Josef Stenbäckin suunnittelemana 1904-1905 tehdyssä korjauksessa, jolloin myös penkistö uusittiin. Kirkko maalattiin Akseli Gallen-Kallelan ehdotuksen mukaan. Kirkon vieressä sijaitsevan kellotapulin rakennutti Antti Piimänen vuonna 1772. Se rakennettiin alun perin kirkkomaan nykyisen pääportin kohdalle. Kirkon valmistuttua kellotapuli siirrettiin nykyiselle paikalleen.

Kuvasin kirkkoa kesällä 2009. Klikkaa isommaksi

Ruoveden seurakunta 450 vuotta: Åkerblomin puuapostolit jälleen kirkossa

Bartolomeus, Simon ja muutkin apostolit pääsivät muutama vuosi sitten pienen tapulimuseon kätköistä esille kirkkosaliin.

Suntio Harri Tastula kertoi minulle, että apostolit ovat kirkonrakentaja Matti Åkerblomin 1777-78 veistämät. Åkerblom suostui tekemään ne ja saarnastuolin, maalaamaan alttaritaulun ja ottamaan apupojan, koska seurakunta moitti kirkkoa turhan kalliiksi. Osa apostoleista on kadonnut.
Nykyisen alttaritaulun maalasi saksalainen Bernhard Reinhold. Klikkaa kuvat isommiksi

Sydämellinen naisasianajaja, joka ajoi kaikkien naisten asiaa

Viime vuoden toukokuussa 94-vuotiaana kuolleen Helvi Sipilän vastuulla YK:ssa oli Sosiaalisen kehityksen ja humanitääristen asioiden keskus. Hänen kautensa suurin tapahtuma oli Kansainvälinen naisten vuosi 1975, ja hän toimi pääsihteerinä samana vuonna pidetyssä ensimmäisessä naisten aseman parantamista käsitelleessä maailmankonferenssissa. Helvi Sipilän ansiosta perustettiin myös Unifem. Eläkkeelle jäätyään hän perusti järjestön kansallisia yhdistyksiä ja toimi YK-konsulttina.

Sydämellinen suurnainen käväisi 1989 Ruovedelläkin perus-tamassa Unifemin paikallisyhdistyksen. Minulla oli ilo saada viettää hänen kanssaan pari päivää ja esitellä vieraallemme myös paikkakunnan nähtävyyksiä. Ensimmäisenä iltana yritin tarjota hänelle kulttuurilautakunnan laskuun ravintolaillallisen, mutta hänpä ei halunnut kuin kaksi kylmää nakkia. Tarjoilijan ilme on muistamisen arvoinen. En minäkään sitten kehdannut kuin juoda kupin kahvia.

Helvi Sipilä kertoili tarinoita YK-vuosiltaan ja kehui kovasti entistä työtoveriaan Martti Ahtisaarta. Hän oli kuulemma hyvin arvostettu henkilö maailmalla. Suomessa häntä ei ainakaan kovin yleisesti silloin tunnettu. "Siitä miehestä kuullaan vielä", sanoi vieraani. Eipä tainnut itsekään aavistaa puhuvansa maamme tulevasta presidentistä ja Nobelin rauhanpalkinnon saajasta.

Kuvassa silloinen kirkkoherra Lauri Riihijärvi kertomassa Ruoveden Sofia Magdalenan kirkon aarteista.