Villiintynyt maisema...

Kolme vuotta  sitten  ihailin  asuntoni  ikkunasta  erään  puretun  mökin  villiintynyttä puutarhaa.  Liljat, sireenit ja omppupuut kukoistivat, ja jänöjussit ilahduttivat lapsia. Kuvat ovat tästä puutarhasta.

Seuraavana keväänä paikalla temmelsivät raivaussahat. Niitä seurasi maansiirto- ja junttauskalusto; sain aitiopaikalta seurata kerrostalojen syntyä alusta asti. Alakuvissa talo, joka muotoutui ahkerien ihmismuurahaisten rakentamana ompputarhan tilalle.  Tänä  keväänä  taloon muuttivat ensimmäiset onnelliset asunto-velalliset ja asettivat varjoisille parvekkeilleen aurinkotuoleja. Jänöt käyvät vielä ihmettelemässä keitaansa katoamista.

Kuvat suurenevat klikkaamalla.

Koristearonia ilonamme keväästä syksyyn

Joku väitti tehneensä koristearonian marjoista parempaa hilloa kuin mustaherukoista  ja kaikkea muutakin parempaa. Minä en ole maistanut, mutta silmänruokana ainakin ovat erinomaisia. Flavonoidit ja vitamiinit suorastaan pursuilevat ulos marjoista. Suurensin kuvaa jo liikaa, mutta värit ovat ihanat. Tai ainakin olivat ennen tähän siirtämistä. Valintani olisi koristearonia, jos pensaita vielä istuttaisin. Kuvasin tämän erään kerrostalon pihalla muutama vuosi sitten.

Juolukoita syömälläkö rumia lapsia?

Kansanuskomuksen mukaan juolukoita syömällä saisi rumia lapsia. Erään toisen perättömän väitteen mukaan marjat voivat suurina määrinä aiheuttaa kohmelomaisen päänsäryn – kasvi tunnetaankin paikoin nimellä juovukka, juopukka tai juovuke. C-vitamiinia siinä on paljon enemmän kuin mustikassa. Juolukka risteytettiin pohjoisamerikkalaisiin pensasmustikoihin, ja niin saatiin kehitettyä ensimmäinen meidän ilmastossamme menes-tyvä pensasmustikkalajike Aron. Löysin pihanotkelmastamme nyt vain muutaman juolukan ja asemoin yhden kasvupaikalleen:

Pieni tietoisku Hesarin artikkelista vuodelta 2003

Suomalaisista marjoista suurin flavonoidien määrä on variksenmarjassa. Seuraavana tulee mustikka ja kolmantena juolukka.  

Kiinnostavia peltomenopelejä

Olisikohan tässä tuleva maajussin morsian. Kovasti tyttöä kiinnostivat vanhat peltomenopelit maatalousnäyttelyssä. Muistitikulta löytynyttä, kuvattu 2009.

Eräs elokuun aamu

 

Aamuyöllä 4. elokuuta tulee kuluneeksi seitsemän vuotta mieheni kuolemasta. Täällä hänen lapsuudenkodissaan tuntuu kuin hän olisi vain askareissaan liiterin nurkilla tai uistelemassa tuossa lähellä. Otin eilen tämän maalauksellisen ja symbolistisen varhaisaamun kuvan mieheni kotirannasta.

Aamulla kello kuusi ja kahdeksan

Heräsin kylmään aamuun kuudelta. Järvi höyrysi, ja sumu verhosi maiseman. Nyt on aivan peilityyntä ja hiljaista; kaikki naapurit ovat lähteneet kaupunkiin. Kamerani on huono tallentamaan aamun upeita sävyjä ja käyttäjä vielä huonompi.

Ruotsalainen puuvati muuttui afrikkalaiseksi

Sisareni osti Ikeasta puuvadin ja maalasi sen afrikkalaiseksi. Kinusin sen häneltä, ja nyt eksoottinen kansantaide koristaa sohvapöytääni.